Kävin boksilla nojailemassa tankoon ja näyttämässä heilahtaneelta. Sen lisäksi tanhusin päivän treenin, joka oli hyvin olkapääpainotteinen. Se näytti taululla tältä: Shoulder press 8-8-8, EMOM10 1 push press, 2 push jerk, 3 split jerk. Ömmömmöö fädäng örxczzz sanoo tällä hetkellä crossfit-sanastoa tuntemattoman aivo, mutta ei se sanasto minullakaan päällimmäisenä mielessä siinä ährätessä ollut. Kuten on huonoja hiuspäiviä, on myös olemassa huonoja olkapääpäiviä, huonoja jalkapäiviä, jopa huonoja akillesjännepäiviä. Tänään sattui olemaan huono olkapääpäivä johtuen toissapäiväisestä treenistä, mutta päätin sivuuttaa koko asian ja yksinkertaisesti vain tehdä määrätyt asiat. Olen nimittäin joskus kuullut että on olemassa selittelemättömiä henkilöitä, siis niitä jotka eivät mussuta joka treenin alkajaisiksi että "mutkumullontää." En ole täysin varma pystynkö koskaan muuttumaan täysin sellaiseksi, mutta voisihan tuotakin kokeilla.
Päivän treeni oli yllättävän lyhyt, joten tehdäkseni sykemittarini kunto-ohjelman iloiseksi, päätin tehdä vielä loppuun pienet hien tiristelyt kahvakuulaheilautusten, vatsojen ja kyykkyjen muodossa. Sykemittarini, tuo paholaisen kätyri on nimittäin ohjelmoinut Juuri Mun Ihkusykkeiden mukaisen kunto-ohjelman, jonka korkein taso "erinomainen" on aivan tuossa tuokiossa saavutettu. Mun on nyt yksinkertaisesti vaan saavutettava se taso ihan oman mielenterveyteni takia, koska en ehkä enää kestä viikosta toiseen sitä sen piiskaamista. KOVEMPAA. TÄNÄÄN 35 MIN ERITTÄIN KOVAA. Mutta jos nyt teen vielä viikon niinkuin se käskee, saan hiljaisuuden, rauhan sekä erinomaisen kuntotason. Lähtötasoni oli suhteemme alussa eli jouluna kohtalainen, josta olen noussut hyvän kautta oikein hyvään. Erinomainen, olen jo kannoillasi! Saan sinut kiinni, pentele! Kun saan, juomme yhdessä palkkarit ja pyyhimme hikeä ja hoemme ohhoh, ohhoh! Huhhuijakkaa! Olipas taas, johan oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti